Tiedättehän tuon ihmistyypin, joka herää aamuisin ikkunasta lempeästi hiipiviin auringonsäteisiin, pukee pitsiyöpaitansa päälle silkkisen, läpikuultavan Aamutakin ja astelee pehmein askelin luksuskeittiöönsä laittamaan erikoiskahvikoneensa päälle. Tuon lämpimän nektarin hän sitten siemailee tyylikkäästä kupista leveällä ikkunalaudalla istuen, seuraten samalla ulkona töihin kiirehtiviä ihmisiä.
Minä olen sitä tyyppiä, joka herää aamulla aina yhtä hirveään ja päätä takovaan RRRRIIIIIIIIINGG-herätyskelloääneen, laittaa herätyksen pois päältä, nukahtaa uudestaan ja kun lopulta herää, tajuaa olevansa jo melkein myöhässä ja vetäisee äkkiä vaan jotkut vaatteet niskaan ja päättää syödä aamiaisen (= nahistunut leipä) töissä. Ja töissä yleensä tajuaa, että ai niin, se aamupalaleipä jäi keittiön pöydälle.
Tämän perustavanlaatuisen eron vuoksi olen päättänyt panostaa iltoihin.
Tänään töiden jälkeen nappasin jääkaapista virvokkeita (erikoiskahvikoneeseen opiskelijan ruhtinaalliset varani eivät ole vielä venyneet), suuntasin varjoisaan ruoholäikkään lempikirjani kanssa ja laitoin päälle, noh, aamutakin. Vaikka mun tapauksessa sitä pitäisi varmaankin alkaa jo nimittää Iltatakiksi.
Ja kyllä, koin luksuksen kosketuksen. Aamuihmiset, eat your heart out. :D
Now Playing: Music From Grease - Summer Nights
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti