Top 5

1. The Great Gatsby.

Tämä elokuva on varmasti ensi vuoden isoimmista filmiuutisista meikäneidille. Baz Luhrmann + Scott Fitzgeraldin ehkä hienoin tarina? YES PLEASE. En. Jaksa. Odottaa. Ainoa miinus DiCapriosta, en ole oikein fani.


2.  Sára Hélène.

Loistavaa musiikkia, suosittelen! Kuuntele täällä.

3. Avokadopasta.

Ookoo, kaikki hehkuttavat tätä, mutta kun muut niin minäkin. :D Resepti täällä!

4. Museum of Bad Art.

Paras online-museo ikinä! "Artists who make it into the MOBA portraiture collection are often visited by a unique, possibly extraterrestrial muse." Takaan naurut. :) Museoon täältä.

5. Schradinova.

Lisää musiikkia! Olen koukussa.

Viesti

Vietin torstai-perjantai -päivät erittäin kivoissa merkeissä; en itse asiassa edes muista koska olisin ollut niin pitkää aikaa niin iloisella tuulella! :) Mielenkiintoiset luennot, tehokas urheilu, hauska leffa, ihanat uudet tuttavuudet ja mahtavat "vanhat" ystävät - hassua miten joskus asiat menevät tosi putkeen. :) Eräs kavereista yritti jopa toimia hovikuvaajana, mutta malli ei osannut käyttäytyä kameran edessä, as you can see:

Perus. Katsottiin siis tuo Bridesmaids, eikä ollut ollenkaan niin huono kuin mitä olisi voinut olettaa! :D Naurettiin ääneen montakin kertaa, ja huumori oli paikoittain yllättävän purevaa. :)

Ja loppuun vielä ehkä hienoin viesti, jonka yökyläillyt kaverini oli jättänyt kameraani (Blogger ei tee yhteistyötä eikä gif näköjään toimi, jos kuvaa ei klikkaa):

Vitsit, mulla on ihan parhaat kaverit. :)

Translation: The last two days I've been having a really good time! Spending time with some "old" friends, meeting new, nice people, watching a movie (Bridesmaids, not bad!), going to a gym class and studying things that are actually very interesting. Plus my friend who was staying at my place left me a very sweet message in my camera! <3 Hope you're all having a spectacular weekend. :)

"Every girl is a princess."

Törmäsin vähän aikaa sitten Youtubessa yllä olevaan biisiin, joka palautti mieleen aika monta muistoa lapsuuden lempikirjoistani. Olin just sellainen pikkulikka, joka istui nenä kiinni kirjassa vaikka päiväkausia, ja luki vielä yömyöhään peiton alla taskulampun valossa (ettei äiti olisi käskenyt taas nukkumaan). Hassua, miten osa silloisista lempikirjoistani oli jo ehtinyt unohtua, mutta nyt ne taas palasivat mieleen!

Luin tietenkin Viisikoita, mutta jostain syystä ne eivät iskeneet ihan yhtä lujaa kuin se Blytonin Salaisuuksien sarja - tiedättehän, ne kirjat "Salaisuuksien saari", "Salaisuuksien laiva" ja mitä niitä nyt oli. Montgomeryn kirjoista pidin paljon myös, tosin Anna-sarja lähinnä ärsytti, en pitänyt päähenkilöstä yhtään; enemmän samaistuinkin Pieneen runotyttöön. :) Ja Jane Victoria -kirjat ja Sara Stanleyn tarinat upposivat Montgomeryn tuotannosta myöskin!

F.H. Burnettin Salainen puutarha oli sellainen teos, joka tuli luettua moneen kertaan. Olen ihan maalta kotoisin, ja monesti toivoin löytäväni kaikkia salattuja paikkoja ulkona leikkiessäni, kuten juuri jonkun lukitun puutarhan tai vastaavaa. :P Ja yli kaiken rakastin saman kirjailijan teosta Pikku prinsessa, jonka luin varmaan parikymmentä kertaa aikoinaan, ja päädyttiinkin katsomaan filmatisointiversio siitä (vuodelta 1995) tällä viikolla erään ystäväni kanssa. Sceenshotit on napattu weheartit.comista.

Leffaversiossa oli paljon hyvää, mutta jotenkin jäi harmittamaan tuo yltiöonnellinen loppu - ehkä niissä varhaisemmissa filmatisoinneissa on pitäydytty siinä kirjan loppuratkaisussa? Joka tapauksessa, suosittelen kirjaa lämpimästi kaikille tyttöaikaa nostalgisoiville! :)

Ps. Inhosin Pikku naisia, ja mietin vieläkin miksi.

Translation: I found Pogo's song from Youtube, and it reminded me of my favorite books from the time I was little. I used to read a lot and everywhere! I loved Blyton's books, Montgmery's Emily of New Moon, Jane of Lantern Hill and The Story Girl, Burnett's Secret Garden, and, above all, A Little Princess. I saw the film version of it with my friend this week, and although I prefer the ending of the book, I still loved it. :) 


By the way, I hated Anne of the Green Gables and Little women, still not sure why. :D

You don't have to watch Dynasty to have an attitude

Viime aikoina olen:

• käynyt syömässä suomalaisessa ravintolassa! Kyseessä on Estelle's Café 11.arrondissementissa, ja ruoka on todella hyvää. :)

• leiponut korvapuusteja, joista tuli suussasulavia.

• käynyt eräässä ihanassa vaatekaupassa Bastillen lähellä, ja sortunut jälleen mekkoihin. Mun on pakko mennä ensi kesänä kirpparille myymään, ei tästä tule mitään :D Parempia kuvia jälleen päivänasujen yhteydessä!

• katsonut Some Like It Hot -leffan elokuvahistorian kurssia varten. En valita. :)

 kuva weheartit.com

• ihastunut Retroellan kampausohjeisiin! Haluan oppia lisää tapoja vääntää tätä lettiä...
• innostunut faktasta, että huomiselle on ennustettu jo 19 lämpöastetta! Oi Pariisin kevät!

Translation:  Things I've done recently. Ate in a Finnish restaurant called Estelle's Café, baked cinnamon rolls (ugly but oh so tasty), bought two dresses, watched Some Like It Hot for a course of the history of cinema, tried new hairdos and got excited about the fact that it's said to be 19 degrees Celsius tomorrow in Paris!

Ilmiö nimeltä Harry Potter

Muistan kristallinkirkkaasti erään monen vuoden takaisen kesäisen päivän. Olin yksitoistavuotias. Äitini oli käynyt paikkakuntamme pienessä kirjastossa, ja kuten niin monesti aikaisemminkin, toi minullekin kasan mielenkiintoisia opuksia. Päällimmäisenä pinossa oli sinikantinen kirja, jonka kannessa olevilla hahmoilla oli hassusti piirretyt nenät. Äitini kertoi, että Saksassa asuvat serkkuni olivat suositelleet juuri tätä kirjaa - jopa aikuiset kuulemma lukivat tätä matkatessaan metrolla töihin. Ajattelin, että outoja ovat siellä Saksanmaalla, mutta tartuin kirjaan kuitenkin. Loppu onkin historiaa.

En ole koskaan ollut fantasiakirjallisuuden ylin ystävä, eivätkä suuret massailmiöt sinänsä iske minuun. Olenkin monesti ihmetellyt, miksi juuri Harry Potterit ovat itseni - sekä niin monen muun - kohdalla poikkeus tähän. Osa kunniasta kuuluu loistavalle kielelle - sekä alkuperäisversiolle että suomennokselle. Mutta mikä muu saa minut lukemaan jokaisen kirjasarjan osan yli kahteenkymmeneen kertaan (voi kyllä)? Onko se Harryn kertakaikkinen tavallisuus? Vai se fakta, että luultavasti jokainen lapsi on joskus toivonut ja kuvitellut löytävänsä jonkin täysin erilaisen maailman? Vai kertomuksen detaljien uskomaton runsaus? Mahdotonta määritellä.

Koska muistan kirjat lähes sanasta sanaan ulkoa, ne ovat todellakin erittäin lähellä sydäntäni. Eivät niin, että pukeutuisin rohkelikoksi ja huitoisin oksanpätkällä ilmaa koulun käytävillä, vaan lähinnä niin, että ne ovat aika erottamaton osa elämääni yhdennestätoista ikävuodesta lähtien. Kun ensimmäisen ihastuksen kanssa tuli ongelmia, oli ihana uppoutua Tylypahkan tapahtumiin koko yöksi. Kun muutin ensimmäiseen omaan asuntooni, luin ensimmäisenä iltana uudessa sängyssäni, kuinka Harry nappasi lohikäärmeenmunan luudanvarrellaan lentäen. Valmistauduin englannin yo-kirjoituksiin englanninkieliset Potterit läpi kahlaten. Kun muutin Pariisiin, luin kirjasarjan ranskaksi.

Luulen, että koska nimenomaan kirjat ovat itselleni niin tärkeitä, en ole koskaan tykästynyt elokuvaversioihin - päinvastoin, ne herättivät (ja joskus edelleenkin) lähinnä inhoa. "Miksi tuota ja tuota juonikuviota piti muuttaa? Eikä Hermionen noin pitänyt sanoa!" ja niin edelleen. Olenkin suhtautunut kirjoihin sekä elokuviin täysin omina ilmiöinään.
Kaikesta huolimatta se uusin versio täytynee käydä tarkistamassa... :)

Hermolepoa

Kontrasti eilisen fiiliksiin on uskomaton: tentti peruttiin viime hetkellä, kuten suurin osa luennoistakin, joten kiukkupuuska on saatu ohi omenakaneliteen, lempikirjan, Gossip Girlin sekä Marie Antoinette-iltapalan avulla!

Ps. Aika takuuvarma mielenpiristäjä löytyy TÄÄLTÄ (klik!).

Sihteerikkö

 Kuva

Kävin eilen katsomassa Burtonin Liisan Ihmemaassa, kuten koko blogosfääri tuntuu tehneen tässä viime aikoina. :) Mun mielipiteeni siitä ei ole mitään objektiiviseen päinkään, koska Liisa Ihmemaassa on kuulunut lempikirjoihini viisivuotiaasta lähtien... Mutta tykkäsin siis leffasta paljon. Ainoa miinus tulee siitä, että Johnny Depp on nähty samanlaista hahmoa näyttelemässä jo aika monta kertaa... Niin ihana kuin onkin. :)

Hame Mango, röyhelöpaita H&M, musta neule Bershka ja kukkapanta Istanbulista

 

Tänään on sen sijaan tiedossa hieman vakavahenkisempää ohjelmaa, joten värimaailman oli hyvä olla hillitty. (Uskokaa pois, tämä oli vaikeaa Liisan näkemisen jälkeen...) Pitäisi myös keksiä jotain eksoottista leivottavaa illaksi, saa nähdä mitä keksin!

Now Playing: Mark Murphy - Why And How

Valentine's

Meidän perheen naiset viettivät ystävänpäivän aaton tv:n edessä.

Avaran luonnon Linnut-jakso herätti kiinnostusta taloutemme karvaisimmassa jäsenessä. Ja istui muuten koko ohjelman ajan tuossa! :)

Muiden naispuolisten asukkaiden lemppari oli leffa nimeltä Avioelämää, jossa hienointa olivat ehdottomasti ne puvut, ne puvut. Tietenkin asiaan kuuluivat myös kynttiläarmada ja hervottomat määrät suklaata...

Ystävänpäivä ei sovi minulle ollenkaan - en vain jostain syystä istu ollenkaan ajatukseen päivästä, jolloin pitäisi huudella rakkauttaan ja ystävyyttään turuilla ja toreilla. En siis pidä sitä hapatuksena, en vain itse totu siihen ollenkaan. Onhan se silti aina mukavaa saada suloisia kortteja ja saada tekosyy katsoa telkkarista Moulin Rouge! Anyway: Ystäväni, olette niin rakkaita, että huutelen sitä muulloinkin kuin ystävänpäivänä! :)

Now Playing: Marvin Gaye & Tammi Terrell - Ain't No Mountain High Enough

Leffahyllyn kulmakivet

Olen aika kova elokuvien kuluttaja, erityisesti dvd-leffojen hamstraamisen saralla. Mulla on myös tapana jämähtää joihinkin tiettyihin teoksiin piiitkäksi aikaa, jolloin katson saman leffan muutamankin kerran viikossa.
Perusleffat ovat vähän kuin ne vaatekaapin lempparit, joita ei tajua tarvitsevansa, ennen kuin joku niistä hukkuu.

Oman hyllyni kovimman kulutuksen alaiset lätyt ovat:

Sofia Coppolan käsittämättömän hieno teos, joka paranee valehtelematta joka katselukerralla. Ja kyllä tätä on sitten katsottukin urakalla... Tunnen oudon voimakasta empatiaa päähenkilöä kohtaan aina tätä katsoessani! Ainoa juttu, joka tässä häiritsee, on se aivan liian selvästi tietokoneella tehty norsu.

Baz Luhrmannin mestariteos on aina kestokamaa. Kuka voi rehellisesti sanoa, ettei itketä loppukohtauksessa?

Jos on pakko valita joku näyttelijäikoni, mulla se on Audrey Hepburn. Breakfast at Tiffany'sin pääsanoma on sitä paitsi ihan totta; jos on kurja olo, mikään ei rauhoita kuin Tiffany'sille meneminen. ;)

Näiden kolmen tyttöleffan lisäksi tällä hetkellä namia silmille ja korville ovat myös Chicago, Casablanca sekä Paris, je t'aime. Lempileffoista saa myös aina kiskottua loistavia teemabileiden aiheita, ja kuten on aikaisemmin todettu, niitähän me rakastamme... :D

Now Playing: Koop - Come to me

Good times!

Arvatkaa, minkä leffan ostin tänään eurolla? :D Huippudiili, tuo on niin paras!!

Muuten vältyin hankinnoilta, vaikka hengasin aika monta tuntia neitiseurassa keskustassa, uskomatonta.:P Vaikka ehkä tieto siitä, että Asokselta on tulossa taas paketti, vähän hillitsee... Ja arvatkaa, mekko sieltä olisi saapumassa. Mikä mua vaivaa?! Tarvitsen Anonyymit mekkoholistit -ryhmän vieroittuakseni.

Nyt lähden kyllä katselemaan mekkounia etten simahda huomenna fuksiaissuunnittelupalaveriin, öitä!

Tuo eka kuva on oikeasti hämäystä, viime päivät olen viettänyt Helsingissä, mitä nyt yksi ilta/yö pulistiin Hertan ja Annin kanssa Pyynikin uimarannalla...

Eksyttiin suunnitelmien mukaisesti tiistaina pääkaupunkiseudulle yhden työhaastattelun ja parin vapaapäivän ansiosta. (Tosin vain jälkimmäinen kohta koskee minua.) Melkein heti ensimmäiseksi osuttiin Zaraan, mikä koitui turmioksi lompakolle: kahdet kengät, sanoo kuitti. Ups. Noh, loppupäivän pysyttelin aika aisoissa kyllä, nähtiin K ja mentiin Beatrootiin, se oli kiva! Sekä baari että K :). Ylle pääsi Asoksen toinen kaksosmekko, se lyhyt ja tumma, ihan kuin minäkin siis.

Keskiviikon aamu alkoi hitaahkonpuoleisesti, mutta aivan ihanasti luomupuuroaamiaisella Enjoy it. -kuppilassa. Anni liittyi seuraan, ja viimeinkin sai synttärilahjansa, liput Flowin sunnuntaihin! En niin jaksa odottaa, että pääsee tuonne, Tuomo ja The Five Corners Quintet ja Lily Allen ja kaikki!

Keskiviikkona käytiin taas kaupoilla. Saldo: pitkä neule Zarasta ja kolmannet kengät Hennesiltä. Auts! Mutta ne on niin ihanat, valkoiset korkkarit, joissa on sivussa vähän minnaparikkamainen siipikuvio... Kuinka olisin voinut kävellä ohi? Varsinkaan, kun kaksi ääntä hoki korvaan, että "Osta!".:D Miten mulla voikin olla Suomen pahimmat - ja ihanimmat - yllyttäjät ystävinä....:)

Tämän pahanlaatuisen repsahduksen jälkeen päätettiin välttää kauppoja, joten käytiin jälleen katsomassa se Tennispalatsin Suuntana Surrealismi -näyttely. Toivottavasti kolahti yhtä lujaa muihinkin kuin muhun... Loppupäivästä harhailtiin leffaan. Brüno on muuten loistava puheenaihe työpaikan taukohuoneessa, ei jätä ketään kylmäksi!

Takki H&M, huivi GT, baskeri H&M ja korvikset GT.

Junassa suunniteltiin pakoa takaisin Intiaan... Oih. Kiitos muuten K majoituksesta ja kaikille huipusta seurasta!!! Olette ihania!

Amphora

Ai että, olen niin tykästynyt tuohon Indiskan keijumekkoon! Ja mekkohamstraus vaan jatkuu; tilasin lopulta Asokselta vielä sen kukkamekon, josta taisin aikaisemmin mainitakin. Hmm. Toisaalta, koen ansaitsevani jotain hemmottelua sen vastapainoksi, että tänään alkoi kuuden päivän työputki. Ja oon jo nyt ihan rätti. :( Quel dommage.

Viime aikoina oon katsonut hulluna leffoja, mm. Marie Antoinetten muutamaan otteeseen (paranee muuten joka katsomalla, suosittelen) ja Neiti Marplea (kirjat on niin hyviä!) sekä 27 Dresses, joka oli täysin tusinakamaa allekirjoittaneen mielestä.

Mekko Indiska, pitkä alustoppi samasta kaupasta, koru ja gladiaattorit New Delhistä. Ruukku on saatu lahjaksi joskus kun Mozart vielä eli.

Now Playing: Quintessence - 30th hour